Русский язык

Suomalaisen hautausmaan historia

Itään Mitrofanin ortodoksisesta hautausmaasta sijaitsi niin kutsuttu Suomalainen hautausmaa, joka oli määrätty vuonna 1835 Bolšaja-Konjušennaja-kadun suomalaisen evankelis-luterilaisen Pyhän Marian kirkon seurakunnan tarpeisiin. Vuonna 1845 kaupunki lisäsi sen pinta-alaa alkuperäisestä 13 500 neliömetristä lähes 60 000 neliömetriin. Ensin hautausmaan alueella oli vain puutalo, vuosina 1870-1871 sinne rakennettiin kappeli. Vuodesta 1858 lähtien tänne alettiin haudata myös ruotsalaisen Pyhän Katriinan seurakunnan sekä latvialaisen luterialaisen seurakunnan jäseniä. Kuitenkin aina sulkemiseensa asti hautausmaa pysyi pääosin suomalaisena.

Akateemikko Anders Sjögren (1794-1855)
Akateemikko Anders Sjögren
(1794-1855)

Vuoden 1919 syksyisenä marraskuun 24:nä päivänä täällä seurattiin erään suomalaisen seurakunnan jäsenen hautajaisia, joihin osallistui muun muassa Mooses Putro. Putro (1848-1919) oli Pietarin suomalaisen kulttuurielämän yksi merkittävimmistä tekijöistä, säveltäjä ja urunsoittaja, inkeriläisen Nouse Inkeri-kansallislaulun säveltäjä. Hän ei koskaan palannut kotiin ystävänsä hautajaisista, luultavasti hän joutui bolševikkien tappamaksi, kuten moni muukin “vihollissäädyn” edustaja noina punaterrorin päivinä.

Mutta ehkä merkittävin täällä haudatuista suomalaisen seurakunnan jäsenistä on Pietarin tiedeakatemian akateemikko Anders Johan Sjögren (1794-1855). Hänet yhdistetään Venäjällä ennen kaikkea suomalais-ugrilaisen kielitieteen nousuun tieteenä. Suomalais-ugrilaisten kansojen tieteellinen tutkimus kehittyi Venäjällä erityisesti 1800-luvun alussa. Suomalaisen kulttuurin sekä suomensukuisten Venäjällä asuvien kansojen tutkimus edesauttoi suomalaista kansallisnousua mutta oli tärkeä myös valtiollisessa merkityksessä. Se näytti että suomalais-ugrilaisilla kansoilla oli tärkeä historiallinen osa sekä Venäjän valtiollisessa että kulttuurillisessa kehityksessä.

© lehdestä Malaja Kolomna, no. 1/2008